keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Nyt meni pieleen

"Ihanan kevyt olo ja mukava, kun voi pyöriä miten päin vain, eikä paina yhtään. Apua, mä en halua tuntee kuinka painavalta mä oikeesti tunnun, kun nousen altaasta ylös."

Uintireissu oli mukavaa yhteistä tekemistä parin viikon kotona pyörimisen jälkeen. Vaimoni tunsi itsensä pitkästä aikaa kevyeksi ja kivuttomaksi. Minulle polven kuntouttaminen on tuntunut mielekkäimmältä juuri uima-altaassa. Uimassa voisi käydä yhdessä vielä toisenkin kerran. Tosi asia on, että synnytys alkaa olla niin lähellä, että uintireissuja ei ole kuukausikortin edestä jäljellä.

Luin joka toiselta riviltä vaimoni sähköpostista viikkokirjettä raskausviikosta 37. Jokin nappasi pinnillä sydämeni vasemmasta puolesta kirjeen kerrottua, että lapsi on valmis syntymään. Synnytys saa ja voi alkaa millä hetkellä hyvänsä. Laskettuaika on kolmen viikon päässä tiistaina 4.12. Vaimoni ensimmäinen synnytys tapahtui muistaakseni viikkoa ennen laskettua aikaa. Päätin, että matkoja kauas vaimostani en halua enää tehdä. En suostu jäämään synnytyksestä hetkeksikään paitsi. Olen valmis liikuttumaan, itkemään onnesta, ja huutamaan riemusta. Nyt sitä vauvaa jo kohta tänne päin!

Sairaalakassi on nyt syytä pakata ja laittaa odottamaan oven pieleen.


    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti