Kaunis pieni ihminen

Yön aikana lunta oli satanut jäädäkseen, ajattelin avattuani makuuhuoneen sälekaihtimet. Heräsimme vaimoni kanssa ennen poikaa aamukahville ja ihmettelimme maan valkeutta. Oli viitteitä, että tänään olisi hyvä syntymäpäivä, koska Tallinnan laivalta tuttu veikko oli löytänyt vaimoni pöksyihin. Olin levollinen ja pyrin keräämään eilen mainitsemaani viisautta todennäköiseen tulevaan. Puolen päivän aikaan poika päätti lähteä mummulaan kävellen. Halusin lähteä mukaan saattamaan. Halusin kertoa, että en osaa kuvitella parempaa veljeä vauvalle. Juttelimme minun isoveljeydestäni. Muistelin kuinka pikkuveljeni kulki päiväkotiin mukanani minun matkatessa kouluun. Erotessamme tahoillemme poika mietti, että tänään olisi hyvä jos pikkuinen syntyisi, kun päivämäärä on sellainen kuin on. Otin polvioperaation jälkeen ensimmäiset juoksuaskeleet ja hölkkäsin Kuivasjärven ympäri kotiin. Vaimoni näytti tuskaiselta. Sauna oli päällä. Laitoin ruokaa uuniin ja sunnuntaisaunoimme hyvän tuulisina, söimme yhdessä. Vaimolla supisteli kivuliaasti ja punaisella tussilla oli lapulle kirjoitettu kellon lyömiä: 14:54, 15:18, 15:27, 15:38, 15:48  Oli aika lähteä. Keittiön ikkunan edestä käveli hevonen. Veimme pojalle koulurepun mummulaan. Oli kylmä, nappasin pojan syliin ja hän antoi auton ikkunasta autossa istuvalle äidilleen suukon.
Ajoin sairaalaan ja sitten oli aika. Osasin käyttäytyä ja tein kaiken mitä vaimoni pyysi. Hieroin pohkeesta, laskin supistusten sekunteja, tarjosin mehua, soitin kelloa ja tunsin olevani kerrankin paikassa, jossa minun pitää olla. Vaimoni oli kovilla. Kunnioitus rakastamaani naista kohtaan kasvoi ponnistus ponnistukselta. Vauva lähti syntymään kasvot ylös päin. Katseeni kohtasi tummat silmät kun kätilö auttoi vielä lastani syntymään. Sitten se oli siinä. Terve, kaunis, pieni ihminen teki minusta puolitoistakertaisen isän 2.12.2012. Enempää minulla ei ole valitettavasti sanoja kuvaamaan tunnetta tai  jos yrittäisin ne pilkkaisivat yhteistä onneamme.

Poika painaa pisteen syntymällään tälle kasvukertomukselleni, kipuilulle. Päässä soi kaunis musiikki    

Oho, onpa porno kätilö!

Nyt pitää ehkä ymmärtää, että pian syntyvä lapsi ei ole uhkapeliorientoitunut. Hän on päättänyt syntyä sopivalla hetkellä eikä vanhempien vedonlyönnillä näytä olevan mitään väliä. Pitänee laittaa muistiin ja kostaa sopivalla hetkellä.
Oikeastaan tämä päivä on ollut tervetullut syntymättömyyspäivä. Aamusella pääsimme osallistumaan vaimoni kanssa pojan joulujuhlaan. Poika oli juhlassa esitettävän näytelmän pääosassa. Tunsin perusteetonta ylpeyttä siinä määrin, että hihkuin paikallani ja pyöreähkö olemukseni tuntui soikeilevan. Perusteetonta ylpeyttä siinä mielessä, että minulla ei ollut osuutta eikä arpaa huikeasti onnistuneessa roolisuorituksessa. Tällä hetkellä istuskelemme pojan kanssa kahdestaan kotona, sauna on lämpiämässä ja toteutamme yhteistä joulukalenteriprojektin viimeisiä viilauksia. Vaimoni on syömässä ystäviensä kanssa pikkujoulun merkeissä. Se on tervetulleinta vaihtelua viimeisillään odottavan arkeen.
Omat ajatukset tulevasta alkavat puskea pinnalle. Minua ovat mietityttäneet omat mahdolliset typeryydet h-hetkellä. En ole kovin herkkä nähdessäni kummallisuuksia. Kokisin nöyryyttävänä jos ajautuisin auttajasta potilaaksi nähdessäni lapseni päälaen ensimmäistä kertaa livenä. Vaimoni kanssa meillä on huono tapa sättiä toisiamme kun jännitys hipoo tapin tapin tappia. Minun pitäisi saada jostakin viisautta tunteiden jyllätessä pitää rauha ja antaa vaimolleni parasta mahdollista tukea. Suoritus on sellainen jota mies ei voi ikinä käsittää. Mielessäni on käynyt jännittää, että sanon tai teen jotakin sellaista jota muistellaan vielä syntyvän lapsen ensimmäisissä tupareissa ja joka kerta tietyn promille määrän täyttyessä.
Kutkuttavaa, että pian kolme tuntia kestäneeltä ravintolakeikalta vaimoni on unohtanut puhelimen kotiin. Nämä illat on pitempiä kuin pitkät päivät ennen sitä.