Mato

Tiedän miltä raskausviikolla 17 sikiön liike äidistä tuntuu. Vaimo kuvaili tunnetta ihan pieneksi ja hennoksi  muljahtavaksi hipausuksi. Kävimme poitsun kanssa onkimassa viereisellä järvellä. Asentelin matoa koukkuun ja kastemadon liikettä kämmenessä pystyy kuvailemaan samalla tavalla.Vaimoni hyväksyi matovertauksen. Tulipahan sekin asia selväksi.

Kesän ensimmäinen vesileikki tuli leikittyä. Poika juoksenteli onnessaan sadettajan alta ja nauraa räkätti. Leikki kääntyi vesisodaksi. Sykähdyttävä kommentti kuului leikin tohinassa kun poika huusi nauraen hengästyneenä. "Mää oon ihan rutimärkä!"

Lauantaina kävimme perheen kanssa pitkästä aikaa hyvän ystäväni luona kyläilemässä. Kun perheeni lähti kotiin niin jäin saunomaan ja katsomaan jalkapalloa. Mukavaa oli ja iso kiitos asianosaisille kivasta illasta. Juhannuspäivän päätös oli litikuiva. 

Pussycat of the evening star

Puolitutut ja kaveritkin, joihin en ole hetkeen ollut yhteydessä ovat jostain kuulleet, että meille tulee vauva. Naapurin naapurit tarjoavat käytettyä vauvatavaraa ja ystävät heittävät kahvilan parkkipaikalla pottaa autoni takakonttiin. Tuntuu pelkästään mukavalta, enkä ole osannut kokea hyväntahtoista uteliasuutta ja neuvomista yhtään huonona asiana. Mukava vain, että perheuutiset saavat ihmiset hymyilemään ja ajattelemaan asioita, joista voi olla apua. Hyvä näin, uusi ihminen on jo nyt tervetullut.

10-vuotiaan kanssa olemme olleet tiiviisti yhdessä koko kesäkuun. Työni ansiosta minulla on ollut mahdollista kuljettaa poikaa mukana. Hän osallistunut kolmelle lasten leirille ja tänään loppui viimeinen. Meillä on ollut tosi mukavia hetkiä. Olemme valokuvasuunnistaneet, pelanneet pallopelejä ja leikkineet perinteisiä leikkejä yhdessä muiden leiriläisten kanssa. Kolmessa viikossa naamat kuitenkin kuluvat. Naamat kuluu molemmilla, niin minun nääveli pojalle ja pojan naamalainen minulle. Välillä  ollaan oltu fyysisestikin liian väsyneitä kun iltojen yhteiset kalastusreissut ovat venyneet lähemmäs puoleen yötä. Aamulla leirillä olemme olleet toisiimme, työhön ja leiriläisenä olemiseen liian väsyneitä. Aikuinen mieskin kiukuttelee siinä missä lapsikin. Enkä minä muille voi kiukutella kuin omalle pojalle ja kun minun poika on niin ei hän jää minulle kiukuttelussa toiseksi. Silti hetkeäkään en haluaisi vaihtaa pois. Taidamme tuntea taas toisemme paremmin kuin koskaan ennen. Huonoimmankin päivän iltana halataan ja ollaan maailman tärkeimmät ihmiset toistemme elämässä. Kyllä onni on löytänyt mukavan pesäkolon meissä.

Suurin arvoitukseni kun tajusin, että minusta tulee kokonainen isä oli, että kuinka poitsu ottaa asian. Hänen suhtautuminen on ollut parempaa kuin osasin kuvitellakaan. Parhaalla mahdollisella tavalla lasta kohtelevan perheen merkki voisi olla se, että perheessämme kaikki lapset tulevat olemaan esikoisia. Paitsi toinen kissa ja sekin on iltatähti ja kuopus kissalapsistamme.

Kysymyksiä kysyjää varten

Maailman paras paikka on patio omalla pihalla. Sain viime kesänä valmiiksi oman pikkupikku kesäpaikan pienen pienelle paritalomme pihalle osaavien ystävien avustuksella. Itse lähinnä soitin suutani ja naulasin ja naputin lautoja paikkoihin, johon isot pojat käskivät. Tässä tulee istuskeltua kesällä paljon enemmän kuin sisällä. Naapurit saavat seurata perheemme realityä 24/7. Kanavan saa kiinni laittamalla verhot kiinni.

Meidän vauvaprojektiin tällä viikolla kuului neuvolakäynti. Neuvolaa varten piti täyttää perheen- ja parisuhteen- voimavarakysely ja joku muukin kaavake, jossa arvoimme omia liikunta- ja ruokailutottumuksia. Lappuihin uskottelimme kaiken olevan hyvin ja rehellisestikin olen sitä mieltä. Vaimoni mietti kyselylomakkeen vauhdittamana minun liikuntatottumuksiani. Olen urheilusta tällä hetkellä telakalla polven nivelsidevamman vuoksi ja vaimoni mietti, alanko leikkauksen jälkeen enää koskaan liikkumaan. Normaalisti harjoittelen tavoitteellisesti 5-7krt/vko. Nyt lihon ja juon lempijuomaani alkoholia. En ole huolissani omasta liikkumisestani vaikka lihonkin tällä hetkellä nopeasti ja tehokkaasti.  Oli sykähdyttävä huomata, että kyselyllä on toivottava vaikutus. Vaimoni kiinnostui liikunnasta. Vain minun liikunnasta, mutta väliäkös sillä.

Olen hiukan kahden vaiheilla, oliko neuvolakäynnissä juurikaan ideaa. Jauhoimme 45 minuuttia kun kaikki on hyvin. Parasta antia reissulla oli, että poika oli mukana. Poitsu sai kuunnella sydänääniä ja rakennella palikoilla. Minulle jäi sellainen olo, että kaikista koskettavin neuvolareissu oli juuri pojalle. Se hyöty reissusta oli myös, että vaimoni sai kertoa neuvolatädille, että ei halua enää koskaan samalle lääkärille, joka tutki hänet. Tunnelma oli lääkärikäynnilla ollut sellainen, että ihan sama olisiko hoitopöydällä maannut minä vai vaimoni niin diagnoosi olisi ollut sama.
Mietityttää, että kyselyt, jotka täytimme neuvolaa varten olisi voinut olla myös kysymyksiä, jotka tehtäisiin meitä vanhempia varten. Vaimoltani olisi voinut vaikka kysellä kuinka huolissaan hän ollut ongelmista alkuraskaudessa.

Come to papa

Ihmettelin eilen linja-autossa kuinka vanhemmat avoimesti pilkkaavat lapsiensa älykkyyttä. Itsensä ulkoistaminen puheessa yksikön kolmanteen persoonaan ottaa aivoon. Olen vakuuttunut, että alle metrinenkin lapsi ymmärtää ja osaa erottaa isänsä muista kylän miehistä. Varsinkin jos isällä sattuu olemaan persoonallinen s- ja r-puhevika. Tällä isukilla, jota neljän tunnin linja-automatkalla kyttäsin, oli mukana arviolta 4-ja 6-vuotiaat sisarukset, tyttöjä molemmat. Isompaa tyttöä pitkällä matkalla teki mieli ärsyttää heikompaansa ihan ajankuluksi. Tähän isä puuttui  puhevikansa lisäksi lässyttämällä.

- Ifä kyllä kohta fuuttuu jof Pikku-Iilif ei lopeta tuota. Ifä ottaa fipfit Iilikfeltä poif!" 

En uskaltanut kääntää katsettani, mutta pystyin kuulemaan Iiriksen hymyilevän. Sama toistui, toistui ja toistui, oli asia mikä hyvänsä. 

- Ifä kaataa nyt mehua Lebekalle. 

- Ifä laittaa Iilikfelle meetvulftia eväfleivän väliin. 

- Nyt Ifä noufee ja käy buffin veffaffa.

- Olkaa lauhaffa kun ifä koittaa ottaa pikku tilfat

Teki mieli nousta ja kertoa, että nyt tämä setä tässä näin tappaa jos tuo lässytys ei lopu, mutta ei. Minä tyynnyin kun näin meidän kymppi- vuotiaan nukkuvan  ja kuolaavan suu ammollaan äitinsä olkapäälle. 

Tämä ei ollut ainutlaatuinen havaintoni asian kanssa. Olen törmännyt itsensä ulkoistamiseen monestikin pikkulasten läsnäollessa. Ehkä tälläinen johonkin ikäkauteen sopii, mutta minulle tämä on opetaltava taito, jota en taida opetella. 

Sisältääkö itsensä ulkoistaminen oletuksen, että lapsi ei vielä ymmärrä kuka puhuu? Pitääkö häntä totella paremmin kuin minua? Sisältääkö ääneen lausuttu vanhemman arvonimi enemmän karismaa vai onko tämä todella niin tyhmää kuin se minun korvaan kuulostaa. 

Voin luvata, että minulta saa repiä pään irti jos teen vakituisen ulkoistamissopimuksen itseni kanssa lapseni läsnäollessa (joskus saa lipsahtaa). Parhaiten tämä sopii kahdenkeskisiin hetkiin vaimon kanssa. 

          

Mitä yhteistä on lämpimällä vessan renkaalla ja Ranuan eläinpuistolla?

Joskus yllättää vauhtisokeus. Opin, että hyvien ja normaalien asioiden miettiminen laitaa asioita oikeaan järjestykseen. Äskettäin olen tuntenut hyvää oloa mm. näiden normaali asioiden ansiosta:

Aamuinen sanomalehti, kissan hellyyshetki, Samsungin puhelintarjous Expertillä, kahvi ja leipä aamiaspöydässä, lämmin vessan rengas, kahdenkeskinen aika pojan kanssa, mukavat naapurit, työkaverin kanssa työpaikan takapihalla jutustelu, migreenin helpottaminen, pottalahjoitus, lounassalaattibuffet, hiljainen pesukone, vaimon paini maton kanssa, mielikuvitusystävä Kalle piirrettynä pojan käteen, opiskeluhaaveet, jämäsalaatin tuunaus aurajuustolla, olohuoneessa jalat yltävät sohvalta pöydälle, Maakinen Martinniemi piknik, lyhyt työmatka, spotify, kivuton vamma jalassa, mukava tunne kun miettii tulevaa vauvaa, oman äidin tarjoama ruoka, järjestelmäkamera, velipoika on ammattimies, kirjoittaminen, itsetehty terassi, loman odottaminen, kaunis koti, paras kaveri yläkerrassa, grilli, ystävälliset ihmiset töissä, rauha ja mahdollisuus vain olla välillä, Ranuan eläinpuisto.

Millaiset asiat sinulle ovat olleet normaalimukavaa? Hyvää viikonloppua!

Hyvät hörhöt huoltajien vahinko

Hyvät tavat: Tarvitsee lisää harjoitusta. Check *

Hörhöt lasten kanssa viettämässä koulujen päättäreitä. Check**

Huoltajien tekemää väkivaltaa humalaista 9- luokkalaista kohtaan. Check***

Vahinko kotikänni. Check ****

*)

Oli tiedossa, että minun oma poikapuolikas on kärsimätön, joskus ajattelematon ja tekee paljon asioita vain siksi, että kaverit viihtyvät. Koulutodistuksessa rasti kohdassa kertoi ärsyttävän rehellisesti totuuden, jonka löytää jo tästä blogin tyngästäkin. Kielenkäyttöni kotona näkyy pojan käytöksessä koulussa. Kotona poika on vielä niin kultaista, että vain äärimmäisen harmistuksen aikana  karkaa mopo lapasesta. Meidän tapauksessa uskon vielä, että mallioppimisella voi olla merkitystä. Siivoan oman suuni ja kannustan poikaa ottamaan mallia ja keskittymään huomioimaan muut. Vuoden päässä olevat tulokset viidennen luokan todistuksessa ovat liian kaukaisia tavoitteita. Tänään on mennyt pääsääntöisesti ihan kivasti.

**)

Kun koulut päättyvät lapsen on hyvä saada juhlia ystäviensä kanssa. Pidennetty kotiintuloaika on perusteltua, koska se on tilaisuus osoittaa huoltajille, että on luottamuksen arvoinen ja kykenevä huolehtimaan itsestään. Olen kuusi vuotta ollut juhlimassa lasten kanssa kyseisenä iltana. Se on kaikista huonoin ilta vapauksille. Vanhemmat ja vastuulliset kasvattajat, menkää yhdessä johonkin ihan muualle koulujen päättäjäisviikonloppuna. Menkää mökille, hotelliin, mummulaan, ulkomaille tai ihan mihin vaan niin kauas ettei sieltä tee mieli kavereiden kanssa tekemään sitä mitä kaikki muutkin tekevät. Näissä juhlissa aikuiset eivät ole paikalla ja ne ketkä ovat eivät halua lapsille mitään hyvää.

***) 

Kasvattaja, mitä teet kun olet huolesta soikeana ja etsit esikoistasi, joka on toista tuntia myöhässä sovitusta kotiintuloajasta? Olet ehkä lapsen antanut vähän maistaa alkoa kotona, ostanut muutaman pullon evääksi. Nyt hän ei vastaa puhelimeen ja olet itsekin maistanut kermalikööriä valmistujaiskakun kanssa ja saunaoluen. Kun löydät lapsesi kännissä ojasta nukkumassa, lyö ensin avokämmenellä itseäsi kahdesti naamaan ja jos tuntuu, että vielä on uhoa jäljellä, ota itseäsi niskasta kiinni ja lyö kasvojasi asvalttiin. Älä tämänkään jälkeen kajoa lapseen.

****)

Tiesin, että lauantaina on valmistujaisillan työvuoro. Perjantaina hain kaksi tuplapukkia, yhden lonkeron ja petollisen tervaleijonaputelin.Grillasin lohta, tein uuniperunoita, salaattia, saunoin ja menin yllättävänkin humalaan. Poika ei tainnut onneksi huomata, että paha isäpuoli on vähän hupsu. Vai huomasikohan? Enemmän taitaa olla järkeä miettiä, miksi tällaista pitää miettiä. 

ps. näiden parin kasvatuksellisesti opettavaisen päivän jälkeen tuntuu, että nuorissamme oleva tulevaisuus, on maailman pelottavin asia. Se on meidän kasvattajien vika. Menkäämme siis itseemme. Nyt mennään sinne ja siellä sitä nyt ollaan. Itsessä häpeämässä itseämme.