lauantai 20. lokakuuta 2012

Mustan kissan tango

Kissat elävät ehkä 10-15 vuotta ja hurjimmat pääsevät yli kahteenkymmeneen vuoteen. Poika lähtee mahdollisesti suorittamaan asepalvelustaan n. 20 vuoden iässä ja muuttaa pian sen jälkeen omilleen opiskelujen tai työn ansiosta. Näin tämän kuuluisi mennä ainakin suurin piirtein. Pojan ja nyt syntyvän vekkulin ikäero on 11 vuotta. Kissat ovat n. 2-3 vuotiaita nyt. Leikitellesäni ajatuksella tavanomaisesta koulutus- ja elämän polusta huomaan, että tietyille vuosille kasautuu paljon tapahtumia.

Ajokorttia ja ekaluokka

Nyt syntyvä lapsi täyttää seitsemän vuotta 2019 ja lähtee suorittamaan yhdeksän vuotista peruskouluaan. Samana vuonna pojan ylle laskeutuu täysikäisyyden vastuuta tuova viitta. Tänään keskustelimme pikkumiehen kanssa hänen rahasäästöistään. Poika halusi levittää kolikkonsa sängylle ja kokeilla miltä tuntuu maata  pää kolikoiden päällä kuin Roope-setä. Hän kertoi, että hän ei taida jaksaa säästää mihinkään niin järkevään kuin esimerkiksi ajokorttiin. Minusta ajatus ei tuntunut huonolta, pikemminkin järkevältä osatessaan huomioida ajankulumista. Jutustelimme, että jos hän ei menisikään autokouluun vaan minä opettaisin hänet ajamaan, kuten isäni teki minulle. Opetusluvalla opettaminen oli yksi mukavimmistä isä-poika kokemuksista, joka minulle on jäänyt mieleen. Tämä on ajankohtaista kun tänään äitinsä lonkkia painava pikkuihminen lähtee ensimmäiselle luokalle kouluun. Kissat ovat silloin kutakuinkin 10- vuotiaita ja minä olen 40-vuotias ekaluokkalaisen isä ja täysi-ikäisen puolikas.

Isät ja äidit yhdessä erikseen

Kolme - neljä vuotta tästä poika on todennäköisesti vasta muuttanut  pois kotoa ja kissat ovat jo kovastikin vanhuksia ja elämänsä ehtoopuolella. Asustelemme kolmestaan toka-vekaran ja toivottavasti vielä kahden kissan kanssa. Pojan huoneessa on ehkä vaimoni käsityöhuone ja reikiä seinissä muistuttamassa elämästä. Juhlista pitävä vaimoni on suuren merkkipäivän äärellä ja avioliittossa on takana jo pirun tusinan verran vuosia. Koetuista vaikeuksista vahvistuneena järjestän innoissani vaimoni tilaamia "yllätysjuhlia" yhdessä pojan kanssa. Juhlapaikka voisi olla häistämme tuttu. Haluaisin laulaa, mahdollisesti keppiin nojaten jotakin koskettavaa laulua suhteemme alkutaipaleelta. Luulen, että kumpikaan mummuistani ei ole paikalla näissä juhlissa. Isäni ja äitini tulevat juhliin ja mitä ilmeisemmin yhdessä, mutta erikseen. Samoin tulevat myös vaimoni isä ja äiti.


Mustan kissan tango vaikenee

Itkettää, kun mietin vuotta 2030. Poika on ehkä perheellinen mies. Hän on saman ikäinen kuin minä nyt. Joulukuussa toka-vekara tulee täysi-ikäiseksi ja minä täytän 50-vuotta. Olen ollut naimisessa vaimoni kanssa tuolloin 20-vuotta. Tukka hänellä on varmaan tötteröllä ja hösöttää menemään edelleen ja puhuu itsekseen. Silloin en osaa tarttua kuuntelemaan sitä saatikka, että se häiritsisi. Mietin vielä, että kukahan minun juhlissani laulaa? No, eivät kissat ainakaan.



Ennen tuota tunteikasta huhtikuun päivää pitää tehdä helvetin paljon.

4 kommenttia:

  1. mielenkiintoinen blogi ja hienoja pohdintoja!

    http://siivujaonnesta.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilkku! Tuntuu, et tää luomistyö käy päivä päivältä mielenkiintosemmaksi.

      Poista
  2. Oi, ihanaa! Iskän/iskäpuolen blogia oonkin jo aiemmin "etsiskellyt", jos vahingossa pääsisi vähän lähemmäks pohtimaan, että mitä mahtaa tuon oman lapsen isän päässä pyöriä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän päässä nyt aivan valtavasti pyöri, mutta putkesta nyt voi kauheesti odottaakaan. Ei vaan kiitos positiivisesta kommentista!

      Poista