Pussycat of the evening star

Puolitutut ja kaveritkin, joihin en ole hetkeen ollut yhteydessä ovat jostain kuulleet, että meille tulee vauva. Naapurin naapurit tarjoavat käytettyä vauvatavaraa ja ystävät heittävät kahvilan parkkipaikalla pottaa autoni takakonttiin. Tuntuu pelkästään mukavalta, enkä ole osannut kokea hyväntahtoista uteliasuutta ja neuvomista yhtään huonona asiana. Mukava vain, että perheuutiset saavat ihmiset hymyilemään ja ajattelemaan asioita, joista voi olla apua. Hyvä näin, uusi ihminen on jo nyt tervetullut.

10-vuotiaan kanssa olemme olleet tiiviisti yhdessä koko kesäkuun. Työni ansiosta minulla on ollut mahdollista kuljettaa poikaa mukana. Hän osallistunut kolmelle lasten leirille ja tänään loppui viimeinen. Meillä on ollut tosi mukavia hetkiä. Olemme valokuvasuunnistaneet, pelanneet pallopelejä ja leikkineet perinteisiä leikkejä yhdessä muiden leiriläisten kanssa. Kolmessa viikossa naamat kuitenkin kuluvat. Naamat kuluu molemmilla, niin minun nääveli pojalle ja pojan naamalainen minulle. Välillä  ollaan oltu fyysisestikin liian väsyneitä kun iltojen yhteiset kalastusreissut ovat venyneet lähemmäs puoleen yötä. Aamulla leirillä olemme olleet toisiimme, työhön ja leiriläisenä olemiseen liian väsyneitä. Aikuinen mieskin kiukuttelee siinä missä lapsikin. Enkä minä muille voi kiukutella kuin omalle pojalle ja kun minun poika on niin ei hän jää minulle kiukuttelussa toiseksi. Silti hetkeäkään en haluaisi vaihtaa pois. Taidamme tuntea taas toisemme paremmin kuin koskaan ennen. Huonoimmankin päivän iltana halataan ja ollaan maailman tärkeimmät ihmiset toistemme elämässä. Kyllä onni on löytänyt mukavan pesäkolon meissä.

Suurin arvoitukseni kun tajusin, että minusta tulee kokonainen isä oli, että kuinka poitsu ottaa asian. Hänen suhtautuminen on ollut parempaa kuin osasin kuvitellakaan. Parhaalla mahdollisella tavalla lasta kohtelevan perheen merkki voisi olla se, että perheessämme kaikki lapset tulevat olemaan esikoisia. Paitsi toinen kissa ja sekin on iltatähti ja kuopus kissalapsistamme.